Leirihuivin tarina


Tulevaisuuden partiohuivi

Tiedätkö, että leirihuivisi ei ole mikä tahansa huivi?

Roihun leirihuivit on tehty kierrätetyistä ylijäämäkankaista. Tarpeettomiksi jääneet kankaat ovat saaneet uuden elämän partiohuiveina. Käytetyt materiaalit ovat kangastoimittajien poistuvia värejä, pakanpäitä, tuotannon ylijäämiä ja yrityksiltä käyttämättä jääneitä kankaita. Huiveja varten on etsitty partiohuivin materiaaliksi sopivia kankaita Roihun väreissä. Kaikkiaan 18 000 huiviin tarvittiin yhteensä noin neljä kilometriä kangasta. Näin pitkä kangaspakka riittäisi leirialuetta halkovan suoran päästä päähän melkein kymmenen kertaa.

Koska kankaat ovat peräisin useammasta paikasta, myös saman alaleirin huivit voivat olla eri sävyisiä tai tuntua erilaiselta. Myös huivien koko voi vaihdella, koska kangas on haluttu käyttää mahdollisimman tarkasti hyödyksi. Jokaisella huivikankaalla on oma taustansa ja tarinansa, joka jatkuu nyt Roihu-huiveina. Kirkkaansinisen kankaan oli määrä päätyä Finavian työvaatteiksi, mutta vaatemallin vaihtuessa se jäi ylimääräiseksi. Nyt siitä on valmistettu huivit, joita näet Roihuun tutustuvien kutsuvieraiden kaulassa.

Leirihuivit ovat enimmäkseen puuvillaa, jolloin käytetyn veden määrä on tärkeä kankaan valmistuksen ympäristöystävällisyyden mittari. Värjäys on puolestaan suurin vedenkuluttaja kankaanvalmistuksessa. Sen takia kankaita ei ole haluttu erikseen värjätä vaan löytää valmiiksi sopivan värisiä kankaita. Kierrätettyjen ja valmiiksi värjättyjen kankaiden käyttö auttoi säästämään miltei 10 miljoonaa litraa vettä: saman verran kuin 60 000 suomalaista kuluttavat vuorokaudessa.

Kierrättäminen ja uusiokäyttö vähentävät uusien, luonnosta otettavien materiaalien tarvetta. Nykyään käyttökelpoisia materiaaleja menee paljon hukkaan. Esimerkiksi Suomessa 54 prosenttia jätteestä jää kierrättämättä tai käyttämättä uudelleen. Ympäristön kannalta on parasta, että kertaalleen käytetyt tai yli jääneet materiaalit kierrätetään ja käytetään mahdollisimman tehokkaasti hyväksi. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että käyttökelpoisia kankaita ei heitetä jätteisiin, vaan niille keksitään uutta käyttöä.

Leirihuivisi on tehty kiertotaloutta ajatellen. Kiertotalouden tavoitteena on, että materiaalien käyttö uudelleen on niin helppoa ja kannattavaa, että jätettä ei juuri synny. Tämän toteuttaminen vaatii uudenlaista ajattelua ja uskallusta kokeilla. Kiertotalousyritykset saavat voittoa uudenlaisista palveluista, jotka mahdollistavat materiaalien käytön yhä uudelleen ja uudelleen. Roihun kierrätysmateriaalista tehdyt leirihuivit ovat yksi kokeilu, jonka tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa meillä ja maailmalla. Ehkä useampi yritys maailmalla alkaa välittää ylijäämäkankaita niitä tarvitseville. Miten sinä edistäisit kiertotaloutta?




Kuinka monta huivia mahtuu Instaan? Millainen uusi elämä huiville?

Eduskunnan alainen suomalaisten tulevaisuustalo Sitra on ollut mukana teettämässä huiveja. Nyt Sitra haastaa kaikki leiriläiset kokeilemaan, kuinka monta huivia mahtuu yhteen valokuvaan. Miten monta huivia sinä saat mahtumaan kuvaan? Ota kuva, lataa Instagramiin ja käytä tunnistetta #roihuhuivi. Voit liittää mukaan ideasi, millaisen uuden elämän leirihuivisi voisi saada! Sitra jakaa parhaat kuvat Instagram-tilillään (@sitrafund).


Framtidens scouthalsduk

Visste du att din lägerhalsduk inte är vilken som helst scouthalsduk?

Alla Roihu lägerhalsdukar är tillverkade av överflödigt tyg som blivit återvunnet. Tygbitar som blivit oanvända har fått nytt liv som scouthalsdukar. De använda materialet kommer från tygleverantörernas utgående färger, restpartier och från produktion överblivna tygbitar. Bland dessa har man sökt tyger i Roihus färger för halsdukarna. För totalt 18 000 lägerhalsdukar gick ungefär fyra kilometer tyg åt. Samma mängd tyg skulle täcka lägerrakan från ena endan till andra nästan tio gånger.

Underlägrenas halsdukar kan vara olika nyans eller kännas annorlunda, eftersom tygerna kommer från flera olika ställen. Också halsdukens stolek kan variera, i och med att man försökt använda de överblivna tygbitarna så ordentligt som möjligt. Varje bit av halsdukstyg har sin egen bakgrund och historia, en historia som nu får fortsättning som en lägerhalsduk på Roihu. Det klarblåa tyget skulle bli arbetskläder för anställda på Finavia, men då kläderna fick ny modell blev tyget överflödigt. Nu har tyget blivit halsdukar, som du kan se inbjudna gäster som besöker lägret bära.

Halsdukarna är till största del bomull, vilket innebär att användningen av vatten är en viktig mätare för tygproduktiones miljövänlighet. I produktioner förbukar färgningsprocessen mest vatten. Därmed ville man undvika att färga tyg och istället hitta tyger i färdigt lämpliga färger. Genom att använd återvunna och färdigt färgade tyger sparar vi nästan 10 miljoner liter vatten: samma mängd används av 60 000 finländare under ett dygn.

Återvinning och nyanvändning minskar behovet av nytt material som tas från naturen. Idag går mycket användbart material till spillo, exempelvis i Finland återanvänds eller återvinns inte 54 % procent av allt avfall. Med tanke på miljön är det bäst att använda och överflödiga material återvinns och effektivt används på nytt. Det här innebär exempelvis att användbara tyger inte kastas bort, utan används för något annat. Hur skulle du främja cirkulär ekonomin?

Din lägerhalsduk är tillverkad med cirkulär ekonomi i tankarna. Målet med cirkulär ekonomi är att återanvändning av material är lätt och lönsamt, och mängden avfall minimeras. Att förverkliga detta kärver nytänkt och mod att testa. Företag som jobbar med cirkulär ekonomi gör vinst med nya tjänster, som möjliggör att materal återanvänds om och om igen. Roihus lägerhalsdukar är ett test, vars resultat i fortsättningen kan uttnyttjas av oss och runtom i världen. Kanske flera företag runtom i världen förmedlar överflödigt tyg till dem som behöver. Hur skulle du främja cirkulär ekonomi?

Hur många halsdukar får plats på Instagram? Ett hurdant nytt liv får lägerhalsduken?

Sitra, en finländsk framtidsorganisation som lyder under riksdagen, har varit med och förverkligat halsdukarna. Nu utmanar Sitra alla lägerdeltagare att prova; hur många halsdukar ryms på en bild? Ta en bild, dela bilden på Instagram och använd #roihuhuivi. Samtidigt kan du passa på och berätta din idé på ett hurdant nytt liv halsduken kunde få! Sitra deltar de bästa bilderna på sitt Instagram konto (@sitrafund).


The neckerchief of the future

Did you know that your neckerchief is no ordinary neckerchief?

The Roihu neckerchief is made from recycled materials. Discarded fabrics have received a new life as scout neckerchiefs. The reused materials come from discarded materials from fabric suppliers, production surpluses and unused fabrics from several companies. The fabrics have been specifically sought with the colours of Roihu in mind. For 18 000 neckerchiefs four kilometres of fabric was needed. From fabric this length we could cover the road crossing the camp area almost ten times.

Because the fabrics originate from several different places the neckerchiefs might be different shades and feel a bit different from each other. Even the size might differ because we have wanted to use as much fabric as possible. Each neckerchief has its own background story for example the bright blue neckerchief was meant to end up as work attire for Finavia, but as the clothing model changed it became redundant. Now it has been made into neckerchiefs that you will see on the visitors of the camp.

The neckerchiefs are mostly made out of cotton and the amount of water used in the manufacturing process is an important environmental concern. The biggest consumption of water during the manufacturing process goes to colouring the fabric and that is why a big effort has been made to find fabrics already in the right colours. The use of recycled fabrics in the correct colours has saved almost 10 million litres of water: the same amount that 60000 Finns use in a day.

Recycling and reusing materials reduces the use of new natural materials from the environment. In todays world there is a lot of waste in materials that could still be used. For example, in Finland 54% of waste is not recycled or reused. For the environment it is best that materials are recycled and are used in the most efficient way possible. This means for example that usable fabrics are not thrown away and used instead somewhere else. The neckerchief has been produced with circular economy. The aim of circular economy is to make recycling easy and profitable so there is no creation of waste. The implementation requires new thinking and the courage to try new things. Companies working with circular economy generate their profits from new services that increases the possibilities of materials to be used over and over again. The neckerchiefs for Roihu are one experiment where hopefully the results can be used by us and elsewhere in the world. Maybe more companies in the world will soon start caring about the use of surplus fabrics. How you would boost circular economy?

Help us get the neckerchiefs on Instagram!

What does the new life for the neckerchiefs look like?

Sitra, a non profit company operating directly under the Finnish Parliament, has been a partner in the production of the neckerchiefs. Now Sitra challenges all Scouts to get as many neckerchiefs in one photo. How many can you get? Take a picture, upload it to Instagram and tag it #roihuhuivi. You can also add your idea what the life of the neckerchief could have after the camp. Sitra will share the photos on their Instagram account @sitrafund.

@sitrafund

Yhteistyössä / I samarbete med / In cooperation with