"Lapset saavatkin olla vähän kateellisia"

"Lapset saavatkin olla vähän kateellisia"

Johanna Rantanen 31.7.2016
Keitaan käsityöpiste on suunniteltu aikuiseen makuun. Kuvat: Johanna Rantanen
By Johanna Rantanen 11 kuukautta sitten
Roihulla suuren suosion saavuttanut Keidas on aikuisten virkistys-akunlataus-pakopaikka velvollisuuksien ja pestien välissä. Yksi suosituimmista on aikuiseen makuun räätälöity kädentaitopiste.

Partioleirien ohjelmassa on paljon kädentaitoja, mutta aikuiset eivät juuri pääse niistä nauttimaan, korkeintaan satunnaisesti peräänkatsottavien siivellä. Keitaan paljasjalkaisella kädentaitopisteellä kaikki on toisin. Nahkainen Roihu-huivisolki ja -rannekoru, paracord-ranneke ja avaimenperä, lemmenroihu ja mitalit ovat houkuttaneet telttaan tuhansia tekijöitä.

- Ajatus on, että lapset saavatkin olla Keitaalla tehtävistä jutuista vähän kateellisia. He saavat nähdä, että partio tarjoaa myös aikuisille kivaa tekemistä, omia juttuja. Partio on harrastus, josta ei kannata luopua, kädentaitoteltan vastaava viihdyttäjä Tiia Hintsa kertoo.

Harrastus myös aikuisille

Keidas on saanut osakseen myös arvostelua. Iltapäivälehden kommenttikentästä on saatu lukea, kuinka "lastenleirin rahoja tuhlataan aikuisten kivaan".

- Partio on harrastus myös meille aikuisille emmekä me saa tästä mitään palkkaa. Valtaosa ajastamme täällä leirillä kuluu asioiden tomivuudesta, lasten ja nuorten tekemisestä ja hyvinvoinnista huolehtimiseen. On mahtavaa, että meillekin on nyt järjestetty omaa toimintaa. Se piristää ja antaa intoa myös omaan tekemiseen, Toholammin Toho-Taivaltajien Heli-Seija Salo toteaa.

- Samalla olemme oppineet myös itse uusia taitoja, esimerkiksi metallin ja nahkan työstöä, joita voimme välittää edelleen lapsille ja nuorille, Heikki " Stone" Kivi Kokkolan Halkokarisista sanoo.

- Ja me vielä maksetaan siitä, että päästään leirille töihin, kioskipestistä tauolle päässyt Lohtajan Teiskuveljien Tuomo Ojala alleviivaa.

- Mahtavaa, miten yksi pressu voi erottaa ihmisen leirielämästä, elämäntapapartiolainen ja Roihulla rakennusleirin ensimmäisestä päivästä purkuleirin viimeiseen pilkkuun roihuava Himangan Nuotioveljien Ville Yrjänä tiivistää.

Kädentaitopisteessä kengät potkaistaan teltan ulkopuolelle ja ollaan paljain varpain, kaikessa rauhassa.

- Haluamme luoda kiireettömän tunnelman. Tänne voi tulla myös oman käsityön kanssa ja ottaa vaikka kahvikupposen evääksi, Tiia Hintsa taustoittaa.

Siirtolavoista ja pehmusteista luodun sohvaryhmän luona on kasa värikkäitä villalankoja, koukkuja ja puikkoja. Päivä päivältä pöydälle nousee yhä isompi pino isoäidinneliöitä. 

- Saa nähdä, kuinka paljon niitä kaikkiaan tulee. Kokoamme niistä sitten vaikka torkku- ja vauvanpeittoja eteenpäin lahjoitettaviksi. 

Taruksen ja Kilkkeen jämiä

Kädentaitopiste toimii pienellä budjetilla ja kierrätys on arvossaan.

- Huivinsolkien nahkat ovat ylijäämiä Taruksella tehdyistä nahkavöistä ja mitaleja lyödään Kilkkeeltä jääneistä kupari- ja alumiinilätkistä. Huivinsolkinahkat ovat juuri loppumassa, olimme varautuneet 5000:een, Tiia Hintsa kertoo.

Tiistai-iltana kädentaitokeitaalla huivisolkia, rannekkeita, rakkausroihuja ja muuta kivaa olivat tekemässä leirin EA-porukka.

- Kädentaitopisteen palvelu on aivan mahtavaa. Meidän työajat ja velvoitteet ovat sellaisia, ettemme oikein ole onnistuneet tulemaan kädentaitopisteeseen aukioloaikojen puitteissa. Meille järjestettiin erikseen oma aika, Bambi Piiroinen kiittelee.

Tee käsin, voi hyvin. Ja siirrä taito eteenpäin.